VIIMEISET NELJÄ KUUKAUTTA

Moikka taas. :) 

Ihan hävettää tulla kirjoittelemaan näinkin pitkän ajan jälkeen, mutta postausinto on vaan yksinkertaisesti ollut hukassa viimeiset neljä kuukautta. Myöskin ison kameran mukana raahaaminen on myöskin tuntunut liian työläältä, kun puhelimella saa kuitenkin hyvälaatuisia kuvia.. Mun hostäiti kin on aina välillä kysellyt mitä mun blogille kuuluu, mutta oon vastaillut lähinnä vaan kättä heilauttaen - siellä se on yhä pystyssä, mutta eipä sinne oo uutta tekstiä tullut nyt näiden kuluneiden aupparikuukausien aikana. Ajattelin nyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja elvyyttää blogin, koska kirjoittaminen (uskokaa tai älkää) on aina ollut mulle rakas harrastus.
Kertailen tähän alle nyt kuvien kera viimeiset neljä kuukautta, ja alan sitten taas pyrkimään siihen normaaliin, suht. useaan postaustahtiin. Ja koska viimeinen postaus on päivätty helmikuun ensimmäiselle päivälle, siitä on hyvä jatkaa.

HELMIKUU

1) Lähipuistossa, jossa hengattiin joka ilta. / 2. Annan kyydissä menossa Chelmsfordin juna-asemalle. / 3. Yökukkumisen ja -kyläilyn jälkeinen jättikuppi kahvia Costassa. / 4. Ipanan peruskampaus. 

Helmikuussa tapasin Tinderin kautta kaksi ihmistä, joista on tullut näiden kuukausien aikana tosi tärkeitä mulle. Annan, suomalaisen tinderlöydön (tai aupparin, miten vaan haluat ilmaista asian), kanssa vietettiin lähes jokainen lauantai Harlowin Costassa istuen ja suomea puhuen, vaikka asuttiinkin vähän turhan kaukana toisistamme. Harlowiin meni kuitenkin molemmilla about yhtä kauan, vaikka mulla pari junapysäkkiä oli toki puolet halvempi, kun Annan bussi Chelmsfordista. Oli ihana verrata kokemuksia ja viiden päivän ikäerolla tultiinkin tosi hyvin toimeen. 

Arki oli todellakin muuttunut jo arjeksi, ja tiesin mitä miltäkin päivältä odottaa. Aamujen kohokohta oli - ja on yhä - P:n hiusten laitto samalla, kun hän söi aamupalaa. Joskus hiukset tuli letitettyä parissa minuutissa parille hollantilaiselle letille, joskus taasen hiustenlaittoon meni niin kauan, että ipanakin alkoi jo olla kärsimätön ja kysellä kampauksensa valmiusastetta. 

Käytiin Broxbournen juna-aseman lähellä olevassa leikkipuistossa lähes joka ilta, jossa P:n lempparivempeleeksi muodostui tuo vaijeriliuku, joka näkyy keinukuvan taustalla. En edes jaksa laskea kuinka monta kertaa työnsin hikipäässä vauhtia tytölle, ja joka kerta sain vastaukseksi vaan että lujempaa pitäisi päästä. Ja noh, myönnän että taisin itsekkin viime kuussa käydä kokeilemassa tuota vempulaa, ja lapsuusmuistoja vaan tulvi mieleen, haha. 

MAALISKUU

1. Annalla. / 2. Kauppareissun varrella. / 3. Govent Gardenissa Liinan kanssa. / 4. Kummitädiltä mukaan saadun kynäsetin vesivärit testissä.

Maaliskuusta en löytänyt paljoa kuvia, mutta puolivälissä mun vanhemmat tuli tänne pidennetylle viikonlopulle. Esittelin heille toisen tinderlöytöni, paikallisen pojan, jonka luokse oon lähes muuttanut asumaan, hostperheen ja Broxbournea. Vanhemmat vietti täällä yhden yön hotellissa, jonka jälkeen lähdettiin kolmisteen Hemel Hempsteadiin mun kummitädille viikonlopuksi. Sunnuntaina vältin julkisilla liikkumisen, Matt tuli hakemaan mua "Hemulista", ja tunnin hakureissu venähti kuuteen tuntiin, kun päädyttiin porukalla läheiseen intialaiseen ja sieltä vielä takaisin kummitädille istuskelemaan. Voin sanoa että maanantaina mentiin aika silmät ristissä töihin..
Maaliskuussa myös Anna, joka oli etsinyt uutta perhettä jo pitkään, kävi täällä Broxbournessa haastattelussa perheessä, jonka olin bongannut Facebookin auppariryhmästä. Ja nyt voin ylpeänä kertoa että  Broxbournen 95 700:sta asukkaasta (2014) ainakin kaksi on suomalaisia!

HUHTIKUU

1 & 2. Turreilua Sonjan kanssa. / 3. P:n kanssa jätskille Hoddesdoniin menossa. / 4. Suomiloman check in:tä tekemässä.

Huhtikuun alussa mun ihana ystävä Sonja tuli tänne pidennetylle viikonlopulle. Meillä oli airbnb -kämppä Tottenhamissa, joka oli ihan kiva lukuunottamatta oven takana olevasta naulakosta löytyneitä käytettyjä alushousuja.. :'D Siitä huolimatta tuun ihan varmasti airbnb:tä käyttämään nyt enemmänkin, kun yksi yö maksoi kahdelta sen 25 puntaa. Käytiin Lontoon perusturrenähtävyydet läpi ja sunnuntai-iltana Matt liittyi kans meidän seuraan, kun suunnattiin kohti Buckingham Palacea ja Chipotlea, jota näin ex-jenkkivaihtairina olin ikävöinyt koko Suomessa asumisen ajan. Siinä oli suomityttö aika onnellinen latoessaan suuhunsa vegetarian bowlia supervauhtia.
Tänne iski huhtikuussa kans hiirmuiset lämpöaallot, kun parina päivänä oli +29. Kalpeuteni tiedostaen uitin itseni aina aurinkorasvassa ennen ulosmenoa, joten vältyin onneksi palamiselta! Paitsi kerran, kun kävelin auringossa sen 20 minuuttia Matilta Annan risteykseen, ja poltin olkapääni.

TOUKOKUU

1. Vegaaniset minimunkit höystettynä äidin "ethän sä näitä nyt voi näin tehdä, pahoja tulee...onpa hyviä, ihan kun olisin itse tehnyt" -kommentoinnilla. / 2. Asia, mitä ikävöin Suomen kesästä eniten - auringonlaskut vesistöjen läheisyydessä. / 3 & 4. Turreilua Matin ja Pihkan (hän katsoo lokkeja) kanssa Helsingissä. 

Toukokuu pyörähti käyntiin Suomessa. Olin ihan maailman innoissani käymään kotona ja sen varmasti huomasi. Finnairin lennolla teki mieli tirauttaa kyyneleet kun lentoemännät puhui suomea ja ilmaisina juotavina oli veden, kahvin ja teen lisäksi mustikkamehua. ♥ Oli ihana nähdä perhettä ja kavereita, ja tietty Pihkaa. Tuota karvakorvaa oli kyllä ihan laittoman kova ikävä. Näyttelykehässäkin pyörähdettiin, muttei kuitenkaan kovin hyvin tuloksin. Arvostelut oli kyllä ihan hyvät.
Vappu vietettiin merenrannalla kavereiden kanssa grillaten ja munkkeja syöden. Puolet meistä uskaltautui jopa talviturkin heittoon kun kuitenkin pääsi notskin ääreen lämmittelemään. Brittipoika sai Suomireissullaan maistella kaikkea munavoista hirvipataan ja karjalanpiirakoihin, jo tutuksi tulleesta pullasta puhumattakaan.
Englantiin oli kuitenkin helppo palata ja kaikki tuntui niin tutulta, ihan kun olisin asunut täällä jo pidempäänkin. Keskiviikkona oli ihana herätä taas tuttuihin rutiineihin - kotiin, laps kouluun, kotityöt, vapaata, laps koulusta, vapaata seiskan jälkeen. P oli tosi innoissaan mun Suomesta lähettämästä kortista, jossa vannoin voittavani hänet ristiseiskassa. Suomituliaisina tuodut suklaat sai huikeita kehuja kaikilta ja ennen kun huomasinkaan, oltiin taas ipanan kanssa slimejä tekemässä (tätäkin kirjoittaessa sain käsiini uuden glitter slimen, "kato tein tän sulle"). Tai siis - hän tekee, mä katson ja yritän toistaa perässä mutta epäonnistun naurettavasti joka kerta.

Siinäpä se. Elossa ja Englannissa ollaan yhä, vaikkakin viikon päästä lähtee lentokone vähän jonnekkin muualle.. Nimittäin Vegasiin, jonne lähdetään Matin perheen kanssa lomailemaan. Nyt kun koulustakin on ollut viikko lomaa ja oon työskennellyt aamukasista iltaseiskaan, tuntuu että oon lomani ansainnut. Ei sillä etten rakastaisi aupparointia tai tota tyttöä (ette voi edes kuvitella kuinka täydellinen tuo pieni neiti on..), ehkä kahden viikon akkujen lataus on ihan tarpeen.